Viaton

Oi sinä jumalaton armo,
kauneus joka aurinkoon katsoo, laskeutuu
ja takaisin halona sen heijastuu näiden kapisten silmieni pinnalle
minä otan syliini sinut ja sinun armosi
josta lumoudun minä keinutan
takaisin taivaisiin
läpi ikuisten porttien 
ja iättömien ruusutarhojen luo.
 

Kuulla, kuinka sydämesi laulaa luontoni kosketuksen alla
on ainoa tahto, jota minä haluan tietää sinusta.

Kerro sille sävelet, joita kertoa
ja sanoillensa siivet, joilla nousta
lausumaan maailmalle veresi sanoma
ääneltään viaton.