Hae tästä blogista

5. toukokuuta 2018

Salaisuus juuriltaan yhteinen, unohdettu.


Salaisuus makaa juurien alla
todellisuuden suuren, vakaan puun.
On se sanoiltansa tyyni ja varma,
​viesti unohdettu.

Yöt toisinaan puhuvat kieltänsä pimeää,
kovin turha hiljaisuutta on kieltää -
unohdus on kaunis, tärkeä turva,
aika vaiettu.


Kysele älä sitä sidotuilta suilta.

Älä pyydä näkyjä silmiltä sokeilta.


Totuus sanaton valaisee,
hiljaiseksi vaiettu
avaa maailmoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti